Kirjoitin edellisellä viikolla blogimerkinnän rannalla käymisestä ja Välimeressä uimisesta, mutta espanjalainen langaton verkko nielaisi kirjoitukseni ja lataamani kuvat bittiavaruuteen. Koetan nyt uudestaan, mutta sitä ennen haluan purkautua espanjalaisesta teknologiasta (joka on yksi syy laiskuuteni blogittaa, en kuitenkaan kiistä, etteikö osa syy voi olla se kuuluisa mañana-henki, joka ottaa parhaillaan valtaa minusta).

Langaton netti Granadan asunossani on minulle taivaan lahja, mutta Suomen laajakaistanopeuksiin tottuneelle koneella istuminen täällä lähinnä saa savun nousemaan korvista. Internetiä saa manata vähintään joka toinen päivä, sillä kotini langaton on äärimmäisen hidas, eikä välitä kaikkia viestejä perille.

Tästä syystä ei toisaalta ole ihme, etteivät espanjalaiset ole löytäneet internetin ihmeellistä maailmaa kovin intensiivisesti. Nettiä kyllä käytetään, mutta se ei ole varsinainen yhteydenpitoväline niin kuin meillä koti-Suomessa (pisteet kotiin!).

Olen silti onnellinen netistäni, sillä tämä on ehdoton yhteydenpitovälineeni Suomeen ja myös joihinkin ystäviini Espanjassa. Ei ole myöskään poikkeuksellista, että asunto on ilman internetiä. Moni erasmus-ystävistäni asuu kämpässä, jossa ei ole mahdollisuutta päästä nettiin. Itse en pystyisi edes elämään ilman, sillä haluan lukea sähköpostini päivittäin ja myös iso osa opiskelumateriaalista on netissä tulostettavissa tai luettavissa.

Käyttäisin mielelläni nettiä laajemminkin yhteydenpitoon täällä, sillä puhelimen käyttö Espanjassa on ryöstöä. En tarkoita nyt ulkomaille soittamista (mitä en ole tehnyt vielä kertaakaan) vaan paikallisia puheluita. Hankin ensimmäisinä päivinä prepaid-liittymän, merkin valitsin arpomalla, koska en tuolloin tiennyt puhelinliittymistä Espanjassa mitään. Espanjan suurimmat puhelinyhtiöt ovat Movistar, Vodafone ja Orange. Minulla on Orange.

Olen harkinnut liittymäni vaihtamista, sillä tuntuu, että saan ladata kerran viikossa vähintään 15 euroa lisää prepaid-liittymääni. Lisäksi käytän puhelintani todella vähän. Soitan ja lähetän viestejä vain todellisessa tarpeessa. Olen kuitenkin kertonut numeroni niin monelle ihmiselle, että liittymän vaihtaminen tässä vaiheessa toiseen vaatisi hurjasti vaivaa. Kallis puhelinkulttuuri onkin äärimmäisen kiukuttavaa, sillä ihmisiin on pakko pitää yhteyttä ja kuten aiemmin mainitsin, kovin moni on täysin netitön tai ei vain käytä sitä. Paikallisilta kysyttäessä parhaimmasta liittymästä moni kertoo valitsevansa liittymän vain tuntuman perusteella. Hostellini isäntä tokaisikin ensimmäisellä viikolla kaikkien puhelinliittymien olevan Espanjassa suurta ryöstöä.

Nauttikaa siis Suomen hinnoista, meillä menee hyvin.