Mikä tekee maanantaista huonon päivän? Miksi maanantaisin tuntuu harvinaisen hyvältä idealta lähteä takaisin Tampereelle ihan vaan puhumaan suomea ja venyttelemään pörrömaton päälle?
Kun viime viikolla menin tuloksettoman artikkelityöni kanssa opettajan juttusille, hän kehotti minua tulemaan keskustelemaan joku päivä hänen kanssaan tutorointi-aikaan (en käsitä, miksemme voineet selvittää asiaa heti siinä luokassa luennon loputtua). Kun sitten tänään vääntäydyin odottamaan hänen työhuoneensa taakse jutustelua, jouduin huonon aikataulun takia jättämään muun muassa yhden oman luentoni väliin.
Keikka oli turha ja tapaamisen tulos plus-miinus nolla: ei armoa, ei vapautuksia, ei minkäänlaista erikoishuomiota kielivammaiselle opiskelijalle. Espanjalaisilla on joku asennevamma erasmus -opiskelijoita kohtaan. Meiltä rääkätää viimeisetkin opiskelumotivaation rippeet pois. Olen katkera tästä lukiomaisesta työskentelystä ja työmäärästä. Yksi kurssi sisältää liikaa turhia kotitöitä, jotka vaativat usein luennoilla istumisen lisäksi kirjastossa ramppaamista ja pitkäaikaisia ryhmätöitä muiden kurssilaisten kanssa. Nimenomaa aivan liikaa turhaa byrokratiaa. Opiskeltava asia ei itsessään ole vaikea, ja tuntuu, että varsinainen tieto ja opiskelu hukkuu huonojen käytäntöjen alle. Luulin sentään saavani vapautuksen kokeesta jonkinlaisen työn muodossa. Turha luulo.
Tekisi mieli jättää pari kurssia väliin, vaikka määrä ei nykyiselläkään ole päätähuimaava. Kelan on sanottu kuitenkin olevan suopea ulkomailla seikkailevia kohtaan. Tähän mennessä olen kokeillut tällaisia kursseja:
-Teoria y práctica de la fotografia (aivan ihana kurssi, mutta pirusti tekemistä, mutta tämän teen loppuun vaikka mikä olisi. Pian alkaa onneksi käytännön osuus.)
-Antropologia del desarrollo (kehitysmaiden antropologiaa, en tajua kamalasti opetuksesta, mutta luulen selviäväni ryhmätyöstä parin yhdysvaltalaisen tytön kanssa, muista kotitöistä en edes ole tietoinen, opetusta en tajua ja luokassa on äärimmäisen huono happi)
-Historia del cine español (Olen jättänyt melkein kaikki luennot väliin, koska katsomme vanhoja elokuvia, jotka ainakin aikaisemmilla tunneilla olivat mykkäelokuvia ja sittemmin ääneltään huonolaatuisia videopätkiä. Taidan jättää koko kurssin väliin, koska tästä on turha odottaa korvaavuuksia Suomesta)
-Historia de la España actual (Espanjan nykyhistoria, istuin parilla luennolla ja totesin aikataulun olevan kehno ja opettajan puhuvan puuduttavan epäselkeästi. Jätin pois.)
-Antropologia de la religion (todella kiinnostava maailman uskonnot -kurssi, joskin selvästi työläin kaikista. Suuritöisen ryhmätyön lisäksi on itsenäinen työ sekä useita pieniä artikkeleita, tunnilla oloa, koe yms. Viime viikolla kurssilla vieraili esittelemässä elämäntapaansa perulainen shamaani!)
-Fuentes de informacion (kurssi, josta uskoin olevan hyötyä, mutta olin väärässä. Vierailin yhdellä iltaluennolla, jossa oli lisäkseni paikalla kolme opiskelijaa ja hyvin oudosti käyttäytyä vanhempi naisopettaja. Opettaja tuntui pitävän hyvin huvittavana läsnäoloani ja hän jaksoi keskeyttää puheensa moneen otteeseen kysyäkseen ivallisella äänensävyllä minulta, ymmärränkö, mitä hän juuri sanoi. Ahdistuin syvästi, koska en luonnollisesti ymmärtänyt lähes mitään. En enää ikinä palannut saman kurssin luennolle.)
Lopulta taidan siis saada espanjan kurssin lisäksi kolme kurssia, joiden korvaavuuksista ei ole mitään tietoa. Kyllä se taitaa olla tämä maanantaikarma, joka vetää hiljaiseksi. Onneksi meidän talon pihalla on tosi kauniita ruusuja, kaupungissa jouluvaloja ja ympärillä kivoja palmuja, niin ei jaksa kovin kauaa murehtia. Aina voi vetäytyä viettämään siestaa ja uskotella olevansa lomalla.
Ihanat ruususet kotipihalla.
Jättiananaksen näköinen palmu (lempipalmuni!) "takapihalla".
Kommentit