Ennen joulua tuntuu aina siltä kuin edessä oleva loma olisi tuhottoman pitkä, eikä huolta seuraavan vuoden asioista vielä ole. Toisin kävi taas, pari viikkoa hurahti niin, ettei edes huomannut viettävänsä joulua. Ja tässä ollaan: huomenna pitäisi jatkaa opiskelua ja ahdistus käy päälle hyökyaaltona, koska en ole tehnyt mitään.
Pahoittelut kaikille, joille en toivottanut hyviä jouluja. En tullut viettäneeksi sitä tänä vuonna.
Tiivistelmä jouluviikoistani on varsin selkeä. Ensimmäinen viikko oli mainio, ja kului äitini ja siskoni vieraillessa Granadassa. Sain esitellä kaupunkiani, aurinkoa ja asuntoni kylmyyttä. Naureskelimme espanjalaiselle joululle ja maistelimme joulusuklaata. Keskellä viikkoa vierailimme väkisin Alhambrassa, vaikka satoi ja palelti. Liiallisesta kiireestä, ryntäilystä ja ahneilusta sain sitten sakkoa. Seuraava lomaviikko meni kuumeessa ja kotona yksin värjötellessä.
Nyt salsa- tanssijalkani vipattaa ja kaipaan toimintaa viikon löysäilyn jälkeen.
Vajaa kolme kuukautta seikkailustani jäljellä. Tuntuu sekä pitkältä että todella lyhyeltä ajalta. Erityisesti koska olen viimeisen viikon ollut ajatuksissani kaukana Suomen kamaralla, arvuutellut ja koettanut pohtia, missä olen ensi kesänä. Viikon aikana olen lähettänyt hakemukset lähes jokaiseen suurempaan alue- tai maakuntalehteen. Ahdistaa, innostuttaa ja jännittää. Toisaalta en ikinä haluaisi lähteä, jättä salsabaareja, Dilarin pikkukylää hevosineen, parvekkeelta avautuvaa vuoristomaisemaa...
Alhambran siluetti.
Granada Alhambrasta käsin.
Lisää kaupunkikuvaa.
Kommentit